Hellou, astuit juuri sisään virtuaalikenneliin, joka on saanut nimekseen Uniajan. Ensiksi saat kuulla tylsän pätkän kennelin historiasta...

Uniajan aloitti nimellä 7th Heaven, kasvattaen vain dandiedinmontinterrierejä. En edes muista päivää, jolloin 7th Heaven sai alkunsa, joskus 2010 helmikuussa se taisi olla. Se ehtikin sitten olla kutakuinkin puolisen vuotta pystyssä, kun kiinnostukseni mäyräkoiria kohtaan kasvoi. Viimeinen tikki oli, kun ensimmäinen lk kääpiömäyräkoira Ressu muutti taloon. Niin otimme dandejen ohelle mäyräkoirat, lähinnä lyhyt- ja pitkäkarvaiset muunnokset, ja nimikin vaihtui. Tämä kaikki tapahtui 2010 heinä- elokuun vaihteessa. Siinä oli pieni pala historiaamme.

Miten sitten päädyin näihin maastonakkeihin? Ulkonäkö on yksi asia mistä pidän, mutta viehättävintä molemmissa roduissa on kuitenkin se luonne. Sekä dandiedinmontinterrieri, että mäyräkoira ovat molemmat enemmän tai vähemmän itsepäisiä, ja niissä on omat haasteellisuutensa. Tämän takia työskentely niiden kanssa on palkitsevaa, sillä silloin kun onnistuu, se onnistuminen tuntuu tuhat kertaa paremmalta, kuin onnistuminen kaikkki osaavan koiran kanssa. Tässäkin kaikilla on tietenkin omat mielipiteensä. Nämä rodut kiintyvät myös syvästi omistajaansa, joka sekin on piirre jota koirassa arvostan. Lisäksi näillä on luonnetta, ja ego, joka ei välttämättä ihan pieneen tilaan mahdukkaan. Elämä dandiejen ja/tai mäykkyjen kanssa ole koskaan tylsää, vaan jokainen päivä tuntuu olevan tapahtumarikas, omalla tavallaan.

Asustan koirien kera kaupungin laitamalla tavallisessa keskikokoisessa omakotitalossa, jossa on suuri aidattu piha, ja lähellä mukavan rauhalliset lenkkimaastot. Suurehkon koiralauman kanssa lenkit ovatkin lähinnä metsälenkkejä, jolloin koirat saavat juosta vapaina, ja riehua sydämensä kyllyydestä. Joka päivä koirat pääsevät kuitenkin myös hihnalenkille kaupungin hulinaan, toiset illalla ja toiset päivällä. Näin ne tottuvat myös kaupunkilais elämään, ja kulkemaan myös julkisilla kulkuvälineillä, kuten junalla.